Ruokamuistoja

Löysin lapsuuskodistani kadoksissa ollen aarteen. Pekka Töpöhännän keittokirjan. Ihania ruoka- ja lapsuusmuistoja tulvi mieleeni. Kuinka luin kirjan reseptejä ja päätin valmistaa ne kaikki. Kuinka kokkailin lapsena kirjan ohjeilla. Kuinka korvasin puuttuvia ainesosia toisilla (joissain onnistuen, toisissa en)  ja kuinka osa sivuista lähes liimautui kiinni taikinasta ja muista reseptien aineksista.

Varsinkin eräs aukeama on kuuluisa taikinaroiskeistaan. Tein Pillin ja Pullan lettuja kerran jos toisenkin. Opin, että grahamjauhot ovat terveellisempiä, mutta kokeilun ja erehdyksen kautta myös sen että grahamjauhoja ei oikein voi eikä kannata laittaa liikaa taikinaan. Maku ja rakenne kärsivät.

Pekka Töpöhännän keittokirja tarjosi ala-asteikäiselle helppoja/sopivia reseptejä ja kivalla tavalla opettavaa reseptiikkaa. Ilman mitään paatosta. Kuinka vaikkapa ituja kasvatetaan. Tämän innoittamana idätinkin joskus myöshemmin parikymppisenä mung-ituja.

PS: Etsin juniorilleni sopivaa lasten/nuorten keittokirjaa. Pekka Töpöhännän reseptit on koluttu läpi, etsin lisää hyviä keittokirjoja. Vinkkejä siis kaivataan.

In English: This food memory is one of the dearest ones. Pekka Töpöhäntä aka. Pelle Svanlös (Peter No-Tail) cooking book brings lot of good memories about cooking and overall about childhood.

PS: I'm looking for another perfect cook book for a pre-teen kids. Also considering cook books written in Swedish and English. Share your thoughts!

Kirpakan syyssään lenkki

Juoksin eilen ensimmäistä kertaa tämän syksyn aikana viileällä säällä. Vaatetus olikin hieman mysteeri. Aluksi oli liian lämmin. Kun otin takista hihat juostessa pois, niin asukokonaisuus oli varsin passeli. Vain sormikkaat uupuivat. Ja juoksumaisemat-ihanat! Kannatti lähteä lenkille. 

Hoka One One:n Cliftonit olivat muuten ensimmäistä kertaa jalassa. Olivatpa muuten täysin erilaiset  juoksukengät kuin mihin oon tottunut.

Miten voisin tehdä toisin?

En ehdi liikkua riittävästi tällä viikolla, deadline pukkaa pahasti päälle. En voi mennä pyörällä töihin, koska siinä hikoilee ja matkanteko sujuu nopeammin autolla. Tänään saattaa sataa...

Voisiko asiaa ajatella toisin? Miten motivoida, kun auton penkki kutsuu ja bussillakin pääsisi?

Polkupyörä: all time favourite Pelago ja malli Stavanger tai San Sebastian (? viisaammat voi valistaa)

Ratkaisuehdotuksia:

• Voisin pyöräillä kaupunkien väliselle rajalle ja vaikka jättää pyörän jollekin liityntäasemalle ja mennä junalla tai bussilla loppumatkan.

• Tai voisin ottaa pyörän junaan ja loppupäivästä katsoa, jos jaksan pyöräillä takaisin. 

• Voisin kävellä pari pysäkkiä lähemmäs töitä ja vastaavasti jäädä ennen omaa pysäkkiäni pois. 

• Voisin jättää auton vähän kauemmas kauppareissuilla ja töihin mennessä ja kävellä loppumatkan.

• Tänään saattaa sataa, mutta voin pyöräillä töihin ja katsoa iltapäivällä, miltä sää näyttää. Jos sataa, niin kuljen bussilla.

• Tänään sataa, mutta se on varustekysymys. Sopivasti vaatetta päälle ja menoksi. 

Entäpä muita ideoita? Nappaisin mielelläni pari lisäideaa niihin aamuihin, kun on pimeää, ei jaksa, huvita ja keksisi miljoona syytä auton ottamiseen. Kaikki kuvat on otettu satunnaisesti pyöräilyjen lomassa.

Liikunnallista viikonalkua!

****

Shortly in English: When lack of time and deadlines seem to destroy ideas of moving and keeping oneself in shape, reconsider. Can I change the way of thinking? Could it be possible to move - even a bit and get some results instead of not moving at all?

Suggestions presented in Finnish (kindly use Google Translate). I also take extra ideas as a proactive prosedure. 

Have a sporty week!

Minusta / About me

Tervetuloa blogiini! Olen pääkaupunkiseudulle eksynyt eteläpohjalainen peruspirkko, joka tykkää liikkua ja käyttää kroppaa mieluummin kuin löhötä sohvalla. 

Mistä kirjoitan? Pääasiassa liikkumisesta ja ruoasta sekä asioista, jotka liittyvät edellä mainittuihin enemmän tai vähemmän. Tykkään erilaisista liikkumismuodoista (pyöräily, juoksu, hiihto, suunnistus, potkunyrkkeily).

Liikkumisen ilosta, motivaatiosta, unesta, stressistä, arki- ja juhlaruoasta, järkiruuasta ja urheilijan/liikkujan ruokavaliosta. Pohdin blogissani liikkumiseen ja ruokailuun liittyviä asioita tutkimuksiin ja arkipäivän kokemuksiin viitaten. 

C'est moi! Nähdään ja kuullaan!

Briefly in English: Welcome to my blog! I'm sporty and active average joey in her thirties. Interested in all kinds of physical activity as well as nutrition and food. Besides that I write about things which loosely concern wellbeing (sleep, stress, motivation etc.).